Mistä äiti ei tykkää

Eräänä päivänä, kun keskustelin teini-ikäisen lapseni kanssa, hän sanoi minulle, että minun ei pitäisi jättää tekemättä asioita sillä syyllä, että äitini ei tykkää siitä. Olihan se vähän hätkähdyttävää kuulla tuollainen ohje omalta lapselta. Mitähän sellaista hän on tehnyt, mistä minä en tykkää? Kyllä jotain tiedänkin. Hän on jälkeenpäin kertonut niistä minulle. Tiedän, että sillä hetkellä kun hän lähti sitä tekemään, olisi ehkä kieltänyt, mutta en enää silloin kun hän siitä kertoi. Hän perusteli kertomattomuuden sillä, ettei halunnut huolestuttaa minua turhaan.

Tänään tuli mieleen, että olenko minä tehnyt asioita, joita äitini ei olisi halunnut minun tekevän. Kyllä olen. Se oli asia, johon isäni kannusti minua. Mutta olenko tehnyt asioita, joista isäni ei tykkää? Olen. Se asia, mistä lapseni sanoi, ettei pidä jättää tekemättä siksi, että äiti ei tykkää, on asia, josta isäni ei luultavasti tykkäisi, jos tekisin. Äidistä en ole niinkään varma. Asia on siinä vaiheessa, että se voi vielä kaatua omaan mahdollomuuteensa tai muuten vain kuihtua kasaan, jotenen ole siitä vielä vanhemmilleni kertomassa.