Pitkääkö ihmisen aina ja kaikissa tilanteissa käyttää yleisesti hyväksyjä, korrekteja ilmaisuja? Myös silloin kun puhuu itsestään? Eikö mustaihoinen saa sanoa itseään neekeriksi? Entä saako mielenterveysongelmista kärsivä sanoa itseään hulluksi?
Olen huomannut, että homot saavat nykyisin jo sanoa itseään homoksi ihan julkisestikin. Mutta jos minä sanon yksityisessä keskustelussa, että olen saanut hullunpaperit, minun sanavalintaani kritisoidaan melko usein. Kuka sen määrittää, mitä termiä me saamme käyttää itseämme koskevista poikkeavuuksista?
Olisihan se paljon helpompaa puhua omasta poikkeavuudesta täsmällisemmin, jos sille olisi lyhyt ja yleisesti tiedossa oleva termi olemassa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on aika hirveän pitkä termi käytettäväksi esimerkiksi keskustelussa. Jotkut puhuvat bipolaarisuudesta tai lyhyesti biposta, mutta ei niiden merkitys ole suuren yleisön tiedossa. Enkä ole itsekään niitä vielä kunnolla omaksunut, enhän tiennyt niitä vielä vuosi sitten.
Mutta ehkä jonain päivänä meidän hullujenkin on helpompi puhua hulluudestamme vähän täsmällisemmin, ja ihmiset tietävät edes vähän suuntaa, millaisesta hulluudesta on kysymys.
Blogi kertoo tunteista ja mielialoista, viisaudesta ja hulluudesta, yhdessä ja erikseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Katsotuimmat
-
Tässä on pari runoa aiheesta. Ainakin jälkimmäinen kuvaa kirjoittajan omienkin sanojen mukaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Eino Leino ...
-
Tajusin viime viikolla, että se tyrmäävä väsymys, mistä olen kärsinyt viime kuukaudet, saattaakin johtua mielialalääkkeestäni. Kokeeksi vähe...
-
Kuukausi sekaruokavaliolla on nyt takana, ja olo sen kun paranee. Olen huomannut, että kananmuna on ainut eläinkunnan tuote, jota vatsani ei...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommenttisi niin, ettei kenenkään henkilöllisyys paljastu ulkopuolisille.
Jos kommenttisi koskee minua tai jotain läheistäni henkilökohtaisesti, lähetä kommenttisi suoraan minulle.